Ehkä tärkein syy miehen kasvoilta paistavaan tyytyväisyyteen on viikonloppuna saavutettu Itsenäisyysturnauksen voitto. Tunan ja Henun aikanaan vuonna 2007 perustettu harrastejalkapallojoukkue on tahkonnut harrastesarjoja ja turnauksia vuodesta 2007 lähtien vajaan 200 ottelun verran ja joukkueen kokemuslistasta puuttuvat oikeastaan vain suofutiskisat ja turnaukset ulkomailla.
Tässä kohtaa Tuna kaivaa esille vain pari päivää vanhan kultamitalin ja esittelee tätä aidosti ylpeänä saavutuksestaan. Tuna kommentoi ajoittain esiintyneitä naljailuja siitä, että tällä kaudella voitettujen turnausten taso olisi jotenkin kehnompi, kuin turnausten keskitaso: "Niin tai näin, turnauksiin on voinut "kuka tahansa" ilmoittautua ja ehkä suurimpana saavutuksena pidän yhdessä muiden vetäjien kanssa pitää sitä, että joka kerta Ug Darra saa joukkueen tapahtumiin kasaan". Tuna kertoo myös Darran pelivuosista, joissa etenkin alkuvuosina joukkue kärsi yllättäväkin tappioita "huonompia" joukkueita vastaan. Nyt kokeneemapana ja ehkä hyvin vähän viisaampana Tuna kuitenkin toteaa. "Kukaan ei ole varmasti vielä tarkalleen selvittänyt mitä se hyvyys ja toisaalta huonous tämän kaltaisissa turnauksissa ja peleissä on". "Joku kuitenkin aina voittaa ja joku aina häviää", Tuna jatkaa.
Selvästi perusluonteeltaan vaatimattomana miehenä Tuononen selvästi välttelee haastattelun siirtymistä viikonloppuna rikkoutuneeseen sadan maalin rajapyykkiin harrastesarjojen ja -turnauksien peleissä. Tuonosen ensimmäinen maali on kirjattu tilastoihin Darran paidassa 27.7.2007 Triplen harrastesarjoissa. Ensimmäisen ja sadannen maalin väliin mahtuu maaleja enemmän ja vähemmän tärkeissä otteluissa. Tuna ei pidä itseään synnynnäisenä maalintekijänä, vaan enemmin kuvaa itseään tahtomaalien tekijänä.
Muutamien pelikavereiden ennakkohaastattelu ja myös toimituksen oma mielipide on kuitenkin, että Tuononen on melko monipuolinen maalintekijä. Välillä mies survoo maalit verkon perukoille ruumiinosalla kuin ruumiinosalla ja välillä taas miehen osumat ovat jopa mykistäviä oivalluksia, jotka vetävät vastustajan ja omatkin pelaajat hiljaiseksi. Ne myös nöyryyttävät ajoittain sopivalla tavalla vastustajaa. Tästä Tuononen taitaa nauttia eniten, vaikkei tätä suoraan myönnäkään. Miehen sadas maali syntyi muuten lauantaina 3.12.2011 VGS:ää vastaan Itsenäisyysturnauksessa. Maali muistettanee ainakin siitä, että Tuononen heittäytyi tyylikkääseen liukuun kurottaessaan pallon maaliin. Hieno maali tämäkin!
Tuononen tuntee selvästi toimiston kuin oman kotinsa ja tässä kohtaa haastattelua hän laittaa veden kiehumaan. Mies aikoo valmistaa omin käsin pastaa pesto-vuohenjuustokastikkeella. Kohteliaasti Tuononen kattaa pöydän kahdelle, mutta joudun toteamaan, että toimitusta kutsuvat velvollisuudet haastattelun päätyttyä ja aikaa taatusti herkulliselle päivälliselle ei valitettavasti ole.
Haastattelutuokio tosiaan lähenee loppuaan ja vaikka tätä varsin hyvin voisi jatkaa pitkän päivällisen yhteydessä, aina yömyöhälle, aikaa on rajoitetusti. Olisi mielenkiintoista nähdä millaisia piirteitä haastattelu saisi tunnetusti hyvänä seuramiehenä pidetyn Tuonosen päästyä todenteolla vauhtiin. Haastattelu katkeaa nyt hieman myös Tuonosen puhelimen soidessa. Puhelimen toisessa päästä kuuluu luurin läpi laulua "Bissee bissee bissee". Tuononen sanoo puhelimeen kiitos, mutta samalla myös että joutuu valitettavasti lopettamaan puhelun haastattelun vuoksi. Jälleen kohtelias ele mieheltä. Tuononen kertoo puhelimen toisessa päässä olleen Janne Laaksosen, joka oli halunnut vain vapaailtansa ja punaviinilasillisen kunniaksi kertoa kuinka hieno mies Tuna on. Miehen ilmeestä näkee, että hän on hyvin otettu vanhan pelikaveri Laaksosen kommenteista, mutta ei anna tämän liikaa hetkauttaa tyyneyttään.
Tuononen laskee täysjyväpastat kattilaan ja kysyy vielä kerran olenko varma etten halua liittyä ruokaseuraksi. Joudun jälleen kohteliaasti kieltäytymään ja sanon esittäväni viimeisen kysymyksen, jossa tiedustelen uskooko Tuononen, että myös kahden sadan maalin rajapyykki on mahdollista rikkoa miehen itsensä toimesta. Tähän Tuononen toteaa: "Varmasti on, eikä siihen näin hyvien pelitoverien kanssa mene edes välttämättä yhtä kauan aikaa kuin ensimmäiseen sataseen. Uskon kuitenkin, että joku pelitovereista yltää tähän 200 maaliin ennen minua". Tuononen päättää haastattelun väläyttämällä samalla hieman salaperäistä hymyään.
7 kommenttia:
BISSEE BISSEE BISSEEEE!!!
Hyvä Niko! Olen ylpeä saavutuksestasi!
Terveisin,
Katkera kilpakumppani
Olisin suonut, että olisi voitu tehdä se sadas maali yhdessä, perustajina. Valitettavasti olin ahne ;)
Kylläpä oli hieno ja herkistävä haastattelu, lisää näitä!100 maalin rajapykkin Tuna tosiaan ansaitsee, kun tietää miten hän on antanut kaikkensa ja joutunut kärsimään lukuisia loukkaantumisiakin tämän takia, upea saavutus ja salaperäisen hymyn omaava herrasmies on mielestäni nimenomaan maalintekijä Jumalan armosta, vaikka sitä itse vähätteleekin!
Riipilän Sanomat on kuulemma jo aloittanut taustatyön tekemisen Kuménin veljeksiä koskevaan henkilöhaastatteluun ;)
Jos joku Tunan maaleista pitää nostaa esiin, mennään tosiaan Tripleen asti. Vartti ennen ottelua kalpea otus makaa maassa kuin kuolemaan tehden. Vain viisi minuuttia ennen otus kävelee rauhallisesti puskaan ja oksentaa. Kalpea otus menee kuitenkin suoraan avaukseen ja tekee ensimmäisellä minuutilla maalin. Vastassa oli Kauniit pojat.
Sillon oli aitoa menoa =D ai että.
Ite muistan ehkä mieleenpainuvimpana maalina kinkunsulatuksessa 2009 Real infernoa vastaan tehdyn voittomaalin. Vornanen heittää toisesta maalivahtina pallon 15sek ennen loppua toiseen päähän missä olen kytiksellä maalin edessä käännyn ja laitan pallon kyljelteen ohi infernon maalivahdin =) Kauhean rähinän aloittaa vastustaja ja aika kuluu mukavasti loppuun. aiai
Hyvin kirjotettu juttu niko! oot väärällä alalla kun juttu luistaa noin hyvin.
100 maalia kunnioitettava määrä.
T: Sakke Salaperäinen
Lähetä kommentti